Menu

Rönnskär

Station Feed

Authentication Required

You need to log in to post entries. Please click the Login button in the top-right corner.

Timo T

Päiväkirja

July 11, 2026 20:03

Tultiin eilin illalla saareen. Asema oli siisti ja vedet valmiiksi kannettuina keittiössä. Hyvä palvelu, kiitos.

Kesä lintuasemalla on leppoisaa. Kiikarin ulkoilutus miellyttävää ilman paineita pinnojen näkemisiin (ei se taaskaan näkynyt se riuttatiira). Täällä on sopivan lämmintä ja vilvoittava pohjoistuuli, mantereella lienee vieläkin hellettä.

Mikko kävi iltasella katajikossa keräämässä punkkeja. Toistaiseksi saldo on kolme. Tarkka syyni on vielä kesken.

Kahlaajia jonkin verran liikkeellä. Kaksi kuovia ja neljä parvea meriharakoita lounaaseen. Lisäksi paikalliset sipit, valkoviklo ja töyhtöhyyppä. Muutamia apuksia ja kolme parvea spinareita.

Majakan niittykirviset varottelevat poikasiaan jatkuvasti, ei voi staijata kuin hetken. Lintujen ehdoilla mennään. Ukkonen jyrisee uhkaavasti ja täytyy lopettaa hyvän sään aikana. Lajeja 40.

Asemalla Meri-Tuulia, Mikko ja Timo Toivonen. 

TimoT

ps.

Ukkosmyrsky meni ohi ja vedenpaisumus toi saukon bunkkerille.

Roland Vösa

Päiväkirja

July 10, 2026 09:27

Aamusta sumua joka kesti puoleen päivään asti vaihtelevalla näkyvyydellä. Yön aikana tuuli oli kääntynyt itään ja toi lämmintä ilmaan niin että iltapäivällä olikin melkein jo parikymmentä astetta lämpöä - nihkeä keli! En ihmettelis jos ukkosia olisi tulossa lähipäivinä. Toki sieltä idän suunnalta saattaisi joku mieleniintoinen laji tulla näkyville. Staijasin puolen päivän aikaan majakalla muutama tunti ja en nähnyt yhtäkään muuttajaa, osittainen sumu ja kova väreily eivät toki auttaneet asiaa. Iltapäivällä aseman ikkunan edessä kävi renkaattomia nilkkojaan esittelemässä ad käenpiika.

Neljän aikaan siivoilua ja pakkaamista ja lähtö koitti viiden aikaan. Iltapäivällä tapahtui niinkin harvinainen tapahtuma kuin lomaileva kapiainen joka kiinnittyi laituriin isommalla veneellä. Seuraava porukka onkin tulossa asemalle heti perään.

Lajeja tähän mennessä vain 28.

Roland Vösa

Päiväkirja

July 9, 2026 08:57

 Päivä kolme, vieläkään ei riuttatiiroja. Tiedän että niitä on tuolla Naissaaren takana Paljassaaressa, olen nähnyt niitä siellä. Tallinnan keskustasta sinne pääsee paikallisbussilla puolessa tunnissa (voin suositella muutenkin hyvänä retkipaikkana). Mutta ehkäpä tämä pohjoisvirtaus ei ole suosiollinen riuttatiiroille tai sitten poikaset eivät ole vielä tarpeeksi isoja lähteäkseen pikku kierrokselle Suomenlahden toiselle puolelle. Tiedän, urheilijan selityksiä, mutta mitäpä muuta lintuasemalla olo on kuin kamppailua hyvistä haviksista?

Eilisen illan saderintama oli aamulla saavuttanut saaren ja sadetta tulikin aamupäivän ajan niin että puolesta päivästä alkaen selkenevää ja pohjoisenpuoleista tuulta 6 m/s. Illalla tyyntyvää ja aurinkoista, mutta tuuli edelleen pohjoisesta. Majakalla staiji puolen päivän aikaan tarjosi mm. kaakkurin, kuikan, kuusi ruokkia (mistähän yhdyskunnasta nämä päivittäiset tiedustelijat ovat lähtöisin?) ja pikkukuovin. Pilvimassan hälvennettyä aurinko sai väreilyn nousemaan sfääreihin ja lopetin staijaamisen. Saarikomppauksella tuli vastaan istipoikue katajikon reunassa ja saunan niityllä sekä tämän lisäksi kaksi laulavaa koirasta, kaksi kanadanhanhipoikuetta (4+1 pull), kaksi ardeaa, käenpiikapoikue ja muutolta tipahtanut hyyppäparvi (a35). Vanha subari kävi moikkaamassa saaren pääskyjä ja saikin nopeasti peräänsä lukuisan seuraajajoukon.

Etelätykin louhikosta löytyi kettupoikuus (3 yks.), ei ihmekään että emo(i)lla on ollut kiire koluta lähiluotoja. Uteliaana haistelivat ilmaa, mutta ehkä se vain oli miehisen kutsuva tuoksu joka pisti nenään kun suihkua ja saunaa olen pakoillut kolmen päivän ajan.

Iltasella tuli retkipinnaksi vielä metsäviklo ja nostin tikkaiden avulla aseman rappusille pudonneen hirupulluksen takaisin katonrajassa olevaan pesäänsä. Sen verran tuli evoluutioon tässä puututtua että mitähän tästä vielä seuraa, hirupopulaatioon ilmestyy vielä hampaallisia pääskyjä, jotka alkavat lihansyöjiksi...

Lajeja 43

Roland Vösa

Päiväkirja

July 8, 2026 10:12

Tuuli oli kääntynyt yöllä koilliseen suuntaan eikä kesälämpötiloista ollut aamulla tietoakaan. Staijasin muutaman tunnin majakalla ja tuloksena mm. kaksi merikihua itään, neljä ruokkia ja kuikkaa länteen, paikallinen alli, pilkkasiipiä neljä pariskuntaa eteläpuolella kellumassa ja vielä 10 linnun parvi. Voisiko luukkukin olla tekemässä paluuta Porkkalaan? Paikallisosastolla kesäistä menoa, luotsitalolla oli haarapääskynpojat opettelamassa lentämisen jaloa taitoa ja aseman edessä kävi räystäspääskyillä kova savenhaku kun parhaimmillaan kahdeksan pääskyä nokki savea mukaansa. Muutama punavarpunen saaressa (yksi n-puk renkaallinen aseman pihassa), urpiainen sekä neljä sepelkyyhkyä mainitakseni. Merihanhella oli poikue jossa oli neljä isoa poikasta, valkkarilla oli itäpuolella kaksi poikuetta. Mäkkärin eteläpuolen luodolla makaili kymmenkunta hallia.

Illalla tuli lyhyt kuuro sadetta ja lähestyvät pilvet enteilivät saderintaman olevan tulossa päälle.

Lajimäärä 41

Roland Vösa

Päiväkirja

July 7, 2026 21:48

Pääskyjen saari. Valtava hyörinä ja pyörinä oli vastassa kun saavuin kovan länsituulen saattamana (vai voiko vastatuulessa saattaa?) iltaseitsemän aikaan saareen. Pääskynpesiä oli rantavajassa, luotsimökissä ja asemalla ja samaan aikaan pääskyt kävivät lammikoista hakemassa uutta savea. Kakkospesää varten vai korjataanko pesiä saaren heikkolaatuisen saven takia? Räystäspääsky on kokenut uuden tulemisen näiden kahden vuoden aikana, mikä on toki ilahduttavaa. Kuulemma räystäspääskyllä menee Södärilläkin hyvin, joten voisiko olla että kokonaiskannassa menee paremmin. Sitä pohditaan sitten tarkemmin myöhäissyksyn iltoina tupsluikkarin kera kun on enemmän aikaa syventyä lintumaailman muutoksiin.

Mukanani toin vessapaperia ja stidejä, jotka kumpikin olivat vähissä. Antoisia istuntohetkiä säätyyn katsomatta. Lyhyt kierros saaressa tuotti käenpiaan tikittävän poikasen ja parhaana haviksena oli neljä ruokkia Mäkkärin takaa. Aallokosta oli vaikea lintuja löytää, mutta haahkoja oli mukavat puolitoistatuhatta ja näkyipä siellä jonkin verran varttuneita poikasia. Långgrundin rannassa oli varmaan vasta reilun viikon ikäiset haahkanpojat eli näiden emo oli näitä Maran kutsumia juhannushaahkoja. Nyt varmasti runsaslukuisempana joukkona sillä haahkayhteisössä on tullut suosituksi tämä myöhäisempi pesinnän aloitus. Tukkakoskelonaaraat pyörivät matalalla saaren päällä etsien selkeästi paikkaa johon munia arvokkaat munat. Länsipuolen luodoilla oli ketun takia kato käynyt ja todella hiljaiselta näytti Flati-Satamaluoto -akselilla.

Ode Ojala

Päiväkirja

July 6, 2026 20:39

Rantauduttiin torstaina (2.7.) iltapäivällä ja poistuttiin tänään maanantaina puoliltapäivin. Enimmäkseen leppeät heikkotuuliset kesäkelit, sunnuntaina oli sateisempaa ja lähtöpäivänä tuulisempaa.

Poimittiin aika monta litraa ahomansikoita...

 

Syksyn ekoja: suosirri, lapinsirri, törmäpääsky.

Heinäkuun alun spessut: alli, rytikerttunen, pikkulanttu.

Pesimälinnustosta mainintoja alla.

Kyhmyjoutsen (koko horisontti): 75 ad, yhtään poikuetta ei ollut näkyvillä lähialueilla (!).

Merihanhi: lähiluodoilla 2 poikuetta (4+1) ja vanhoja luppoilijoita aika paljon (71).

Kanadanhanhi: lähiluodoilla 2 poikuetta (2+3) ja vanhoja luppoilijoita 8.

Valkoposkihanhi: lähiluodoilla 4 poikuetta (4+3+3+2) ja vanhoja luppoilijoita 7.

Puolisukeltajat todella vähissä: Sinisorsia vain kolme koirasta ja tavinaaras.

Haahka: lähivesillä 55 poikasta ja vajaa 450 naarasta, kauempana yli 500 yksilöä (n-puk).

Pilkkasiipi: vielä ei poikueita, lounaispuolella 4 paria ja itäpuolella 2 paria.

Telkkä: ei nuoria, paikallisten suurin päiväsumma 11, vanhoja naaraita ja koiras.

Tukkakoskelo: vielä ei poikueita, 2 paria ja yksi ryhmä 5k 2n.

Isokoskelo: 8 poikuetta joissa 35 poikasta, luppolintuja noin 40.

Tukkasotka: toistaiseksi vain yksi poikue (8 pull), lähiluodoilla vanhoja lintuja ainakin 6k 7n.

Meriharakka: näkyvillä muutama nuori lintu vanhojen lisäksi, yhteensä kuitenkin vain reilu kymmenkunta yksilöä.

Tylli: vain yksittäinen vanha lintu.

Töyhtöhyyppä: ainakin yksi vanha lintu lentelemässä edestakaisin.

Rantasipi: ainakin kolme pariskuntaa varoittelemassa.

Punajalkaviklo: sekä itä- että länsipuolella näkyvillä kaksi vanhaa, muttei poikuevaroittelua ainakaan vielä.

Selkälokki: Fjärdgrundin pariskunta paikalla.

Lapin- ja kalatiira: ei kehuttavaa, joitain poikasia ainakin itäluodoilla.

Sepelkyyhky: pariskunta, jonka koiras oli ahkera huhuilija.

Käenpiika: ainakin kaksi maastopoikasta tikittämässä, nämä lentelivät jo sukkelasti.

Haarapääsky: 11 poikaspesää (edellisvuonna 6), eka nuori lennossa 4.7.

Räystäspääsky: 18 poikaspesää (edellisvuonna 15).

Västäräkki: useat näyttivät ruokkivan poikasia vielä pesään, kaksi yhden poikueen juv-lintua havaittiin. Majakan pohjoispuolella vähintään neljä reviiriä, eteläpuolella ehkä samaa luokkaa.

Niittykirvinen: ainakin kahdella reviirillä poikasten ruokintaa ja kahdella sekä laulua että varoittelua. Yhdellä reviireistä havaittiin kolme juv-lintua.

Mustarastas: yksinäinen koiras lauloi sinnikkäästi ja myös naaraspukuinen havaittiin.

Kivitasku: ainakin neljä varoittelevaa paria ja kaksi varoittelevaa koirasta, kolmella reviirillä näistä näkyvillä 1-2 juv-lintua kullakin.

Pensaskerttu: lauloi ainakin kolmella reviirillä, joista yhdellä poikasten ruokintaa.

Hernekerttu: varoittelevat pariskunnat kuudella paikalla ja muualla yksi laulava.

Peippo: yksinäinen koiras lauloi sinnikkäästi saaren ainoassa metsässä.

Punavarpunen: yksi lauloi sinnikkäästi ja notkon tienoilla varoitteleva n-puk pariskunta, missä varmasti pesä.

Hemppo: vaikea arvioida, kolme laulavaa ja yhteismäärä enimmillään noin 25 yksilöä, isoimmassa parvessa 10.

Rusa

Ode: Saarta ympäri kompatessa tuli mieleen, että kirjaanpa ylös kaikki kasvilajit, joita havaitsen. Kaikkiaan näinä kolmena päivänä näin yhteensä 217 lajia, mainittakoon että Rönskillä on nähty kaikkiaan noin 350 lajia. Kivoja lajeja oli tietenkin paljon, onhan Rönski ulkomerellä. Nostettaan nyt ylös muutama mielestäni kiva laji.

  1. Ketonoidanlukko, seitsemän itiöpesäkkeellistä staijibunkkerin rinteessä.
  2. Keihäsvuohennokka, kaivon luona oleva esiintymä voi hyvin, yli sata kukkivaa. 
  3. Mali eli koiruoho on Rönskillä yleinen.
  4. Nyylähaarikko, sen valkoisia kukkia näkyi kaikkialla.
  5. Kangasajuruoho on saarella erittäin runsas, hyvä näin.
  6. Viimeiseksi nostan ylös keltamataran, joka sekin on Rönskillä todella runsas. Mantereella puhdasta keltamataraa ei käytännössä enää ole, koska se risteytyy hyvin helposti paimenmataran kanssa. Näitä vaaleankeltaisia risteymäyksilöitä kutsutaan piennarmataroiksi. Pidän Rönskin keltamataroita puhtaina ja siksi arvokkaina. Tästä syystä olisi tärkeää poistaa saarelle työkoneiden yms. mukana tulevat paimenmatarat. Nyt löysin kaksi paimenmataraa pohjoislaiturilta tulevalta tieltä, jotka molemmat poistin. Se leviää myös juurakoiden avulla ja on vaikea poistaa, toivottavasti onnistuin.

KSa

Päiväkirja

June 30, 2026 11:32

Alkuyön venähtänyt futismatsi verotti voimia ja supisti aamun toimintaa. Muutenkin oli kyllä tarkoitus mennä lyhyellä kaavalla, siivota ja lähteä. Seuraavat tulijat kuopinevat lähtömonttujaan mantereella. Ehkä sitten tulee havaintoihin laatua ja määrää, yksinäisen miehen silmät eivät paljon ehdi nähdä.

Pientä staijaamista ehdin suorittaa majakalla ja 22 pilkkasiiven parvi länteen sai valpastumaan hetkeksi, samoin paikallinen räyskä, jollaista en nyt pariin päivään ollut vielä ehtinykään nähdä. Kettu juoksi itärinnettä pääskylaahus perässään. Käenpiiat ovat lähteneet saunalta, reitti vaikuttaisi olevan notkoa pitkin katajikkoon. Lieneekö linnuilla jotain biiffiä eli ei, mutta punavarpunen laulelee nyt saunalla aiemman katajikon sijaan.

KSa

Päiväkirja

June 29, 2026 07:27

Niinhän siinä taas kävi, että Kanada meni jatkoon. Hyvä niin, olkoon niin. Matsin jälkeinen yökävely tuotti iloisesti lehtokurpan kahden vuorokauden puolelle ja mikä parasta, tällä kertaa lainaamani lepakkodetektorikin antoi ihanan löydöksen, kun saunamontun haavikon ympärillä pyöri ihanainen nahkasiipinen. Käyttäytymisen, yleisyyden ja pulssien taajuuden pohjalta kenttämääritykseni on todennäköinen pohjanlepakko. Lepakoiden suhteen olen ihan noobi, joten ilahdun vain, jos joku joskus korjaa määritykseni. 

Nyt on menossa yksi hienoimmista hetkistä lintuasemalla: aamukahvin hörppiminen parin leivän painikkeeksi. Vähän on tullut jo ulkona toikkkaroitua, nälkää herätellen, päivän ekoja haviksia kirjaten. Tuhnuinen aamu, ei sentään sada, mutta pilveä riittää ja näkyvyys on vähän huono. Tuuli on aika heikkoa, kääntynyt näköjään lännestä pohjoiseen. Päivän toivelistalla on (tänäänkin) riuttatiira. Pitäisi varmaankin tsiigailla tuonne vähän ulommas. Enkä nyt tarkoita tätä näkymää ikkunan läpi pihalle. No, kahvit kitusiin ja hops, kalliolle!

---

On jo ilta, Brasilia pudottanut Japanin jalkkakarkeloista. Lintupäivä oli rauhallinen, mitään mehukasta ei oikein näkynyt. Ei edes sitä riuttista, vaikka Tiiran mukaan joka toisesta niemestä ja saarelmasta sellainen onkin havaittu. Pieni huippuhetki oli aamun vedenhakureissulla, kun saunan kulmalla aloin kuulla jotain varoittelua. En tunnistanut, mutta päättelin äänen kuuluvan käenpiialle. Yritin kurkkia vahvistusta havainnolleni, mutta onneksi katsoin välillä myös maahan: siinähän jökötti jynksin rääpäle keskellä polkua! Poimin poikasen mukaan, rengastin, mittasin ja kannoin käsittelyn jälkeen takaisin saunanotkoon emojen hellään huomaan. Saman tunnin sisään verkoista tuli myös hempon lentopoikue ja kaksi aikuista hernekerttua. Ja kuten arvata saattaa, tähän se sitten loppuikin.

Pikkukuoveja on pulistellut pariin otteeseen, tuulihaukka kävi taas hauskuuttamassa pihan pääskyjä, kuusi harmaahaikaraa laskeutui jostain, epämääräisen suttuisen näköinen kuikkalintu meni ihan vierestä ja jäi silti määrittämättä lajilleen. Päivä rakentuu pienistä jutuista. Vielä olisi kaksi ohjelmanumeroa jäljellä: toinen matsi futista iltapalatarjoilulla ja yöretki lepakkotutkan kanssa. Lueskelin hieman eri lepakkolajien taajuuksista (What's the frequency, Kenneth?) ja niiden skannaamisista, vahinko vain etten tähän hätään saa visualisointeja aikaiseksi - olisi niin mukava löytää täältä viitteitä jostain muusta lajistosta kuin kotikulmilta Hämeenkylästä ja Pähkinärinteestä. Toiveikkuutta... Sitähän lintuharrastus opettaa. Ja sitä yhtä muotisanaa myös; resilienssiä. Vaan se siitä, palaan asiaan tarvittaessa.

Ps. Harvoin on Rönnskär ollut näin vihreä ja vehreä kesä-heinäkuun taitteessa. Vettä on tainnut tulla sopivasti. Mansikatkin ovat upean pulleita ja iso osa sadosta syömiskypsää. Tänään on tainnut sisämaassa olla kuumat oltavat ja täällä sopuisat parikymmentä astetta. Tuuli on ollut heikkoa ja heitellyt puolelta toiselle. Meri on uimalämmintä eikä sinilevästä ole vielä merkkejä. Plus että tuo lepakkotutka eli ultraäänidetektori voisi tuoda varttuvan lintumiehen äänimaailmaan takaisin heinäsirkat! Heinäkuuta odotellen siinäkin mielessä.

KSa

Päiväkirja

June 28, 2026 14:43

Yllätin itsenikin ja päätin tulla asemalle parin yön retkelle, kun kerran sovelias aikaikkuna aukeni. Pääsin kuivana saareen, mutta sen jälkeen vettä on tullut pariin kertaan jyrinällä ja ilman. Avasin muutaman verkon, mutta hiljaista on tietenkin ollut, saldona vain yksi kontrolli käenpiiasta, joka toki on hauska käsiteltävä. Sen verran oli ylimääräistä sykettä, että aika ronski sadekuuro oli alkamassa juuri jynksiä irrotellessani ja homma on aika paljon helpompaa, jos sormet ja lintu ovat kuivat. Onnistuin.

Pari merikotkaa on näkynyt, paikallisina kahlaajina mm. valkoviklo ja suokukko, kahdeksan potti liroja kiiruhti kohti Viroa. Pääskyt pörräävät ja kanukit uittivat poikasiaan, toiveikkaat tukkakoskelo ja -sotka koiraat eskorteeraavat naarasta yhä tiiviisti, mutta olisikohan parim enne -päiväys mennyt jo. Erikoisen kuuloista katkeavaa huhuilua kuului Katajikosta, mutta en sieltä sitten sepelkyyhkyä jännittävämpää lintua löytänyt.

Nyt näyttää siltä, että viimeisin ukkosrintama meni etelän puolelta ohi, vaikka jyrinä aika kova olikin. Verkot ehdin laittaa kiinni enkä niitä enää viitsi avata, joten taidanpa murkinoida ja lukea hieman kirjaa: Maarit Tastulan Köyhää väkeä - Suomalaisia Amerikan kultamailla. Mielenkiintoisia pieniä ihmiskohtaloita 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Paljon oli pohjalaisia liikkeellä ja tiedä vaikka joku olisi lähtenyt Strömsöstä! Ei olisi ehkä kannattanut lähteä. Illan helmi on sitten Etelä-Afrikan ja Kanadan vääntöä kunniasta päästä MM-kisojen 16 parjaan joukkoon.

KSa

Päiväkirja

June 24, 2026 14:30

Vetinen ja sen myötä hidas aamu. Staijaaminen tapahtui tuvan ikkunan kautta, tosin vain yhdellä silmällä toisen vahtiessa Englannin ja Ghanan välisen jalkapallojuhlan tallennetta. Joku havis irtosikin: musta varis lensi ikkunan edestä kovaa kyytiä myötätuulen vauhdittamana. Eipä sitä enää myöhemmin näkynyt. Sateen vaimennuttua lähdimme ulkoilemaan. Suunnilleen koko saaren kiertäminen tuotti uudeksi retkipinnaksi lapasorsan, ei muuta. Iltapäivän pihastaijin pieni piristys oli kaksi liroa.

Vähänhän tämä päivä kesken jää, mutta pitää alkaa pakkaillla ja siirtyä kohti mantereen velvollisuuksia & vastuita. Asema jää tyhjäksi noin viikon ajaksi, heinäkuun alussa tullee seuraavat miehittäjät.